maanantai 4. elokuuta 2014

Matalapainetta

Viikonloppu meni kyllä ihan mukavasti, mustikassa tuli käytyä ja muutakin oheistoimintaa oli ihan kivasti. Nautittiin ihanasta ja lämpöisestä kesäviikonlopusta.

Mutta kun tämä maanantai-aamu koitti, niin johan tulee kakkaa niskaan. Eräs asia on nyt saanut kapuloita rattaisiin, ja se vaikuttaa sitten taas toiseen asiaan... voi että, ihan on pitänyt käydä välillä itkua vääntämässä täällä työpaikan vessassa, niin on kurja olo. Kun nyt vaan voisi elää normaalia onnellista elämää, vaan tuntuu että aina joku lyö jarrua... Kyse ei ole siis minusta eikä miehestäni, olemme erittäin onnellisia ja haluaisimme jo elää normaalia perhe-elämää, mutta ei se aina mene niinkuin suunnittelee...

Kyse on siis erehdyksestä jonka tein taannoin. Menin naimisiin päätäpahkaa erään henkilön kanssa, jonka olin tuntenut vasta vähän aikaa. Olin tyhmä, ja naimisiinmeno oli elämäni suurin virhe. Tämä mies osoittautui ihan hirviöksi, hän olisi halunnut kahlita minut neljän seinän sisälle, ja koko ajan oli soittelemassa perääni.
Emme edes ehtineet asumaan (onneksi) saman katon alla, hän asuu ihan toisella paikkakunnallakin. Hän ei ole suostunut avioeroon, hän väittää ettei ole saanut papereita, kyse siis 2. hakemuksesta, joka jätetty käräjäoikeuteen toukokuussa. Käräjäoikeudessa ootetaan 2 viikkoa vastausta, ja jos vastausta ei tule niin haastemies laitetaan toimittamaan tiedoksianto. Tämä tiedoksianto on annettu haastemiehen tehtäväksi kesäkuun puolessa välissä. Tiedoksiannon jälkeen 2 viikon vastausaika, jos vastausta ei tule niin sen jälkeen aletaan eroa laittamaan vireille, lainvoimaisuuden hakemiseen menee viikko, jonka jälkeen ero astuu voimaan. Minä käsitin että tämä haastemies olisi jo antanut tiedoksi tämän asian silloin kesäkuussa, mutta ei, haastemies ei ole saanut tätä aviomiestä kiinni! Ja jotain selittivät, että kun on lomat ja on eläkkeellejäämistä ja on vaikka ja mitä ja näillä asioillahan ei ole kiire...
Tämä minun exäni väittää, ettei ole alunperinkään saanut tätä 2. vaiheen hakemusta käteensä, olisi muka palauttanut sen varmasti. Paskanmarjat sanon minä. Kusettaa minua niinkuin on koko ajan tehnyt.
Olisi pitänyt älytä jo siinä vaiheessa olla menemättä naimisiin sellaisen ääliön kanssa....



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti