Tyhjää

Tämä raskaus oli nyt sitten tässä. Eilen kävin neuvolassa, eikä sykettä enää löytynyt :( Tänään kävin keskussairaalassa äitiyspolilla varmistamassa asian, ja sain tyhjennyslääkkeet... jokseenkin tyhjä olo :( 

Ultrakuulumisia

Kävin eilen äitiyspoliklinikalla. Lääkäri myös ultrasi ja alkio vastasi viikkoja 7+5, eilen oli 8+3, laskettu aika siirtyi hieman eteenpäin, mutta rakenneultrassa (joka myös varattiin joulukuun loppuun) se sitten tarkentuu vielä. Ensimmäinen lapseni syntyi aika pienikokoisena, joten en yhtään ihmettele...  Kyllä se alkuperäinen l.a voi pitää paikkaansa, edellinen kun syntyi n. 3 viikkoa ennen laskettua aikaa. 
Varattiin aika myös nt-ultraan joka on lokakuun lopulla. 
Syke näkyi ja kuului erittäin selvästi :) Oli taas aika huikea kokemus :) 

Paino on ollut laskusuunnassa, eilen vaaka näytti 77.8 kg, ruoka ei oikein maistu, tosin eilen tuli himo syödä hamppariateria ja se kyllä menikin vauhdilla (oltiin sopivasti shoppailemassa), mutta sen jälkeen olo olikin aika karmea... 

Häätkin lähestyvät, vajaan parin viikon kuluttua se koittaa ja järjestelyt on hyvällä mallilla, sormuskin on valittu <3 

Ensi viikolla on seuraava neuvola, tänään aloitan Klexane-pistokset... kaikkea jännää siis tapahtuu koko ajan :) 

Laiskottaa

Kauheaa kun mua laiskottaa ja väsyttää, väsyttää ja laiskottaa... kotona en jaksa tehdä juuri mitään muuta kuin olla sohvalla ja katsoa telkkaria... väsyttää jatkuvasti, aamulla nukuttaisi, siis nukuttaisi vielä enemmän kuin normaalisti - mähän olen aamutorkku.. ja iltapäivällä väsyttää, iltaisin olen nukahtanut telkkarin ääreen jo ennen yhtätoista... oivoivoi.
Toivottavasti kun tämä alkuraskaus on kärsitty, virtaa riittää muuhunkin kuin sohvalla asumiseen... jokseenkin turhauttavaa.
Mutta mun mies on ollut aivan ihana, se ymmärtää ja huolehtii ja välittää, tuo mulle kaupasta rahkaa, multa kun ei juuri mikään muu mene alas, varsinkaan lämmin ruoka. Maksimissaan kaksi voileipää menee alas, sitten iskee stoppi. Ja minähän en oksenna, en varppina! Edellisenkin raskauden sain "hoidettua" oksentamatta vaikka välillä kuvottikin oikein urakalla. En anna periksi tälläkään kertaa :)

Ensi viikolla alkuviikosta minulla onkin lääkäriaika isompaan sairaalaan, sitten "saankin" varmaan alkaa pistelemään piikkejä mahaan. Saapa nähdä miten se onnistuu... jännityksellä ootan.....

Hyvää viikonloppua teille lukijat, jos teitä siellä on :)

Nannu + pikkuihminen 7+6 (huomenna siis jo 8+0!)

Alkuraskauden ultra

Tänään oli alkuraskauden ultra neuvolassa, sain sen siksi, että oli syytä varmistaa raskaus tulevaa lääkitystä varten...

Siellä se näkyi, ruskuaispussi jossa alkio :) Vastasi viikkoja 5+6 ja tällä hetkellä menossa 6+5 :) Laskettu aika meni äitienpäivän tienoille, eli 9.5.
Voi tätä tunnetta! Olihan se huikeata katsella sellaista herneen kokoista nyppylää jossa läpätti pikkuinen sydän... :') Mieskin oli mukana ja oli aivan onnesta mykkyrällä... :) Seuraava aika onkin sitten lokakuun alkupuolella ja lääkäriaikaa odotellaan :)

Tästä se lähtee! :)

Ajanvarauksia

Varhaisultra ja neuvolakäynti varattu ensi viikolle, loppuviikkoon menee, sitten pitäisi jo ultrassa näkyä, koska viikkoja on kertynyt siihen mennessä jo kuusi.
Huh... jänskättää.

Olot alkaneet pikkuisen helpottamaan hormonien osalta, vielä on silti mahdoton epävarmuus välillä, välillä nautin, välillä ryven epätoivossa... Voi kunpa tämä helpottaisi nyt ihan kunnolla.

Aika lyhyehköjä nämä minun päivitykseni, mutta edes jotain saan raapustettua niin sekin on jo eteenpäin...

Jotenkin semmoinen turvottunut olo, painokin on ollut taas nousussa, tänä aamuna 79,0 kg... :( Pitäisi taas liikkua enemmän... nyt kun olisi vielä kelejäkin.

Hormonit...

Miksi pitää oikeasti ihmisellä olla sellaiset kuin raskaushormonit?
Eilisen päivän ja illan itkin, itkin ja vielä kerran itkin... kirosin tämän raskauden monta kertaa, inhoan itseäni kun olen tällainen, mistään en voi nauttia, tekisi mieli vaan koko ajan itkeä. Tänä aamuna näytin ihan hirviöltä silmäpusseineni.
Ei tämä oo ihmismäistä ollenkaan :(
Vaikka raskautta on toivottu niin paljon niin miksi voi mieliala vaihtua niin äkkiä? MIKSI?

Nyt se on varmaa...

Tein eilen aamulla digitaalisen testin ja se näytti että raskaana ollaan!  :) Viikoiksi näytti 2-3... laskurin mukaan menossa rv 4+6 ja laskettu aika 9.5. :)
Ensi viikolla varaan neuvola-ajan... voi tätä jännitystä, tunteet myllertää ja se ilmeisesti näistä raskaushormoneista sitten johtuu... Huhhuh.
Välillä on ollut pienimuotoista kuvotusta, ruoka ei oikein hyvin maistu, olen syönyt pieniä annoksia ja itkettää kyllä aika herkästi...
Mies katsoi eilen jo lapselle nimiä... se on kyllä niin tässä innokkaasti mukana että tämä tuntuu jo senkin puolesta ihan ihmeelliseltä...

Painosta: tänä aamuna 78.1, eilen aamulla tasan 78 kg :) Edellisessä raskaudessa laihduin rajusti, saapa nähdä käykö nytkin samalla lailla... :)

Viikonlopuksi luvassa kivaa reissua, nautin! :)

Jännää!

Tänään tein testin taas, kyseessä siis Davidin testi ja menossa kp 33 ja dpo16 ja aika äkkiä testiin (aamupissasta) tuli toinenkin punainen (ei kuitenkaan mitenkään vahva) viiva! Joten kyllä tässä aika varmasti ollaan raskauduttu! Voi että... tunteet on heitelleet laidasta laitaan ja nyt sitä pikkuhiljaa osaa jo ajatella että on raskaana... Mies lupasi tänään käydä ostamassa digin ja sillä sitten vielä varmistetaan asiaa.... kyllä jännitys on kova ja ajatukset harhailee koko ajan... Huhhuh. Tässä on sulateltavaa :)

Mietintöjä

Ei mitään mullistavaa kerrottavaa.
Mieleni on alkanut vallata tämä mahdollinen raskaus. Toisaalta se pelottaa, en ole uskaltanut nyt edes testailla... Sitä on alkanut miettimään että hetkinen, nytkö tämä tapahtuu, nytkö tästä tulee totta?
Sitä on itse jollain lailla sellainen, että pelkää uusia tilanteita, ja miten tämä muuttaa elämää ja minua itseäni... Hmm.
Nyt kiertopäivä 32/28-31 ja menkkoja ei kuulu eikä  näy. Toisaalta ei ole mitään muitakaan oireita nyt ollut... Ollakko vai eikö olla? Minulla on enää yksi testi jäljellä ja ajattelin sen huomenna aamulla tehdä... luulisi siihen jo piirtyvän kunnon viiva jos tämä on totta... Nyt on jo siis menossa dpo16.

Tällaisia sekavampia ajatuksia tänään... raskaushormonit?

Lauantai ja epävarmuus

Eilen oli aika huono olo  koko päivän, ja olin lähes varma että nyt oon kyllä raskaana, oireet oli sellaiset... hieman ihmetyttää kyllä hailakka viiva raskaustestissä, joka ei ollut tänäänkään vahvistunut, melkeenpä vois sanoa että päinvastoin, ihan kuin olisi haalentunut entisestään... 
Nyt on siis dpo13 menossa ja kp 29/28-31. Ensi viikolla oon vähän viisaampi - ainakin toivottavasti. 
Mies on ollut ihanan innostunut niistä viivoista mitä on piirtynyt testeihin ja onkin ihan tohkeissaan lukenut netistä kaikkea raskauteen liittyviä juttuja. Hänellähän on kyllä lapsia jo entisestä liitostaan, mutta ovat kuitenkin jo melkeinpä aikuisia niin tavallaan tämä on hänellekin uusi juttu - niinkuin minullekin :) 
Edellisessä raskaudessa kun lapsen isä ei ollut oikein millään lailla kiinnostunut tai mukana niin tämä on ihanaa! 

Painosta en olekaan kirjoitellut tänne hetkeen, on vähän lipsuillut tuo dieetti, mutta kyllä olen kuntoillut ja syöntikin on pysynyt ihan kohtuuden rajoissa, tänä aamuna paino nimittäin oli 78.3 kg! :) Ihanaa! Nyt siis painoa tippunut kokonaisuudessaan noin kuusi kiloa! Kyllä sen jo kasvoista näkeekin, on kaventuneet posket aika lailla :) 

Tällaisia tänään.... jännän äärellä ollaan siis... 

Viivaa!

 

Hei...

Eilen testailin aamua ja iltapäivää ja vielä iltaakin... ja miehenkin silmään pisti hyvin pinkki, haalea haamu... illan testissä oli jo ihan selvästi havaittava pinkki viiva...

 

 

Tämän aamun testi oli sitten vähän hailakampi, mutta ehkä aamurähmäiset silmät ei havainneet...
Voi kunpa viiva nyt vaan vahvistuisi!

Haamua?

Tänäänkin tein raskaustestin, Davidin sellainen ja olin kyllä kovasti näkevinäni siinä haamulaisen vaikka kuvaan asti se ei kyllä ihan ylläkkään!

http://aijaa.com/zZDNdc

En saanut linkitettyä jostain syystä tuota kuvaa suoraan tänne... :(

Voi kunpa tämä nyt onnistuisi....

Uusi viikko...testailua luvassa

Heipähei!

Uusi viikko pyörähtänyt käyntiin. Ensiksi hieman viikonlopustani.
Perjantai meni maakunnissa pyörähtäessä, oli mukava reissu, ja miehen kanssa kahdestaan... :) Oltiin myöhään illalla kotona ja matkalla sorruttiin sitten hakemaan grilliltä hampparit... oivoi. No, lauantaina meni siivotessa ja saunoessa, ihan sellaista mukavaa, leppoisaa tunnelmaa, valvottiin aika myöhään.
Eilen mieheni sortui tekemään maailman ihaninta piirakkaa, voi kuinka se oli taivaallista! Ah! Piti sitä sitten mussuttaa... huomenna pitää vielä sortua herkuttelemaan, mutta sitten alkaa taas kova laihdutusdraivi.
Eilen kävimme kävelemässä sellaiset reilut 9 kilometriä, kaatosade yllätti ja olimme aivan litimärkiä molemmat. Onneksi siinä vaiheessa ei ollut enää sitten paljoa matkaa jäljellä.

Painoa en ole uskaltanut nyt parina päivänä edes katsoa, lauantai-aamuna se kuitenkin oli 79.1 kg :)

Tänään menossa kp 24 ja dpo8. Tein aamupissasta r-testin mutta ei häivähdystäkään viivasta. Testaan siis Davidin r-testeillä.... muita ei ole. No nyt onkin liian aikaista toivoa viivaa testiin, mutta toivossa on hyvä elää... niinhän se lapamatokin tekee ;)
Eilen muuten nippaili kovasti vasenta munista, tai se oli oikeastaan sellaista kunnon repimiskipua... josko siellä kuitenkin jotain tapahtuisi....
Tämä tällainen pikainen päivitys taas... :)

Viikonloppu häämöttää

Ihanaa kun alkaa viikonloppu!
Tämä perjantaipäivä menee töissäkin paljon nopeampaa mitä muut päivät... No tämä onkin kyllä vähän lyhyempi työpäivä, mutta siltikin...
Meillä ei ihmeempiä suunnitelmia olekaan viikonlopuksi - onneksi, tänään käydään vähän tuossa naapurikaupungissa katselemassa, mutta lauantai ja sunnuntai on kyllä ihan vailla suunnitelmia. Nautin siitä ettei ole kiire mihinkään, huomenaamullakin saa nukkua niin kauan kun vaan huvittaa... Jee!

Tämän aamun paino 79.3 kg! :) vähänkös olin mielissäni kun tuon lukeman näin, eli pudotusta eiliseen oli 400 g. Eilen tuli hikoiltua taas salissa sulkkista pelaillen.

Eilen juili taas vähän vasemmalta munasarjasta... odotan kyllä ensi viikkoa että pääsen raskaustestien kimppuun ;) Olen kyllä sellainen hätähousu... tosin ennen en olekaan liuskatesteillä testaillutkaan, olen vaan vähän ennen kuin menkkojen pitäisi alkaa, ostanut apteekin oman testin... Voi kunpa olisi nyt tärppi käynyt, toivon sitä niin paljon!

Torstai on toivoa täynnä

Torstai se sieltä tulla tupsahti. Kohta on taas viikonloppu, ja voi kuinka nautinkaan niistä kiireettömistä, aikatauluttomista aamuista.... Harmi kun ne on niin lyhyitä...
Arkiaamuisin on todella vaikeaa nousta ylös oman rakkaan viereltä... en ole kyllä koskaan ollutkaan mikään aamuvirkku, ei ole kyllä onneksi miehenikään... Meillä on hyvin pitkälti samanlainen rytmi, hänkin tykkää valvoa illalla myöhään ja loikoilla aamuisin sängyssä mahdollisimman pitkään.. Onneksi hänellä on kuitenkin sen verran viisaammat aivot että tajuaa milloin pitää oikeasti nousta ylös, minulla se aamu saattaisi muuten olla hyvinkin kiireinen ;) Nyt ehdimme kuitenkin keittää aamupuuron ja syödäkin sen ihan kaikessa rauhassa, se on tärkeintä :)

Tänä aamuna paino samassa kuin eilenkin, 79.7 kg. Nyt se jumitti sitten tuohon... no toivottavasti se taas ottaa sitten aimoharppauksen alaspäin lähipäivinä. Eilen kävimme taas pelaamassa sulkkista sellaisen tunnin verran, hikihän siinä taas irtosi tosi mukavasti :)

Tänään menossa dpo4, ja eilen kun kävin kaupassa, tunsin yhtäkkiä vasemmalla puolella sellaisen repäisevän, ihan sekunnin mittaisen kivun. Illalla juili sitten vasemmalta puolelta munasarjasta jonkin aikaa sellaista tasaista nipistelevää kipua... voiskos siellä olla oikeasti tapahtumassa jotain? Kiinnittymistä maybe?
Voi kuinka jänskättää....

Jäädään oottamaan lisää oireita....

Keskiviikko

Heipparallaa!

Paino tänä aamuna taas 79.7 kg. Onneksi sain sen kuitenkin tippumaan taas samoille luvuille mitä se alimmillaan on ollut. Vaikken edes ole herkutellut niin silti se paino vaan nousi... olisko voinut meneillä ollut ovulaatio vaikuttaa asiaan? Sen olen kyllä kuullut että menkkojen aikaan paino monesti nousee, mutta että ovulaation - siitä en tiedä. Pääasia että se on taas laskusuunnassa.
Eilen kolme varttia poljin kuntopyörää, ja kyllähän sain taas paidan märäksi hiestä... On se vaan mahtava tunne kun hiki irtoaa :)

Nyt on siis menossa Dpo3 ja vielä pitäisi ainakin viikko malttaa oottaa että pääsee testailemaan... ;) Kyllä menee päivät hitaasti....
Eilen olin tuntevinani pientä nipistelyä vatsassa illalla, mutta sehän nyt voi johtua ihan mistä vaan... Toivottavasti kuitenkin siellä olisi kiinnittyminen käynnissä.....
Nää on kyllä sellaisia piinailupäiviä ettei tosikaan...

Piinaviikot alkakoon

Hyvää alkanutta uutta viikkoa!

Paino tänä aamuna 80,6 kg. Eilen olikin sitten oikea liikuntapäivä, kolme varttia kuntopyörää hyvällä sykkeellä ja myöhemmin illalla vielä kymmenen kilsan reipas kävelylenkki! Voi että olen ylpee ittestäni ;)

Ovis sitten oli ja meni, luultavasti se sitten oli joko eilen tai toissapäivänä. Tänään siis oletettavasti Dpo1 ja nyt sitten pitäisi malttaa vaan ootella... ja kuulostella mahdollisia oireita... ja sitten tuossa vajaan kahden viikon päästä alkaa pikkuhiljaa kaivaa testejä esille...

Oli kyllä mukava viikonloppu, ei mitään stressiä. Kävimme mieheni kanssa mökillä saunomassa ja vähän viskelemässä virveliä, jonkun verran saalistakin tuli, mutta päästimme sitten kalaparat menemään. Minähän voisin vain onkia, mutta se kalojen nuijiminen ja perkkaaminen ei ole oikein se mieluisin homma... Vaikka kyllähän ne maistuukin sitten hyvältä kun ne grillaa...

Ilmassa on jo ihan selkeätä syksyn tuntua. Illat on kylmenneet ja pimenneet. Toisaalta tykkään syksystä ja pimeistä illoista, kynttiläfriikki saa taas kaivella kynttilät esille ja sytyttää tunnelmavalaistusta.... :) Kyllä mä silti mielummin ottaisin kesän ja lämpimät illat takaisin... toivotaan että niitä vielä elokuussakin riittää.

Toivottavasti tärppäsi...

Heissan!

Nyt on lauantai ja odotettu viikonloppu siis menossa :) Aamulla sai  nukkua pitkään - ihanaa! :) 

Painossa ei häävisti muutosta, pieni piikki taas ylöspäin (80.7 kg), mutta näinhän se ruukaa mennäkin. En silti luovuta :) Eilen ja toissapäivänä tunnin verran sulkapalloa, mukavasti sillä hiki irtoaa... 

Nyt on siis ovis menossa, bongailin tällaisia viivoja viime päivinä, alempi kuva on eiliseltä illalta, toisessa kuvassa sitten aiemmat, alin on eiliseltä iltapäivältä. Eilen tuntui myös jomotusta alavatsassa, että kaipa siellä oli ovulaatio tapahtumassa... Touhuttiin siinä sitten miehen kanssa iltamyöhällä ja tänään varmistus ;) Voi kunpa se nyt jo tärppäisi... Taitaa olla yrityskerta 7 tällä kertaa menossa. 

Ovis lähestyy...

Näin se vaan on torstai-aamukin pyörähtänyt käyntiin.
Eilen illalla tuli käytyä pyörälenkillä, 18 kilometriä, eikä ollut mitään tasaista maastoa, yhdessä välissä taisi olla n. 1,5 kilsaa nousua, kyllä siinä syke nousi yli sadankuudenkymmenen välillä, ja lenkin jälkeen olikin melkoinen hiki päässä :) Ihanaa rääkkiä!
Paino oli tänä aamuna 79.8, joten 100 g nousua eiliseen, mutta ei se mitään, eihän se voi joka päivä laskeakaan :) Eilen tuli syötyä pari palaa täytekakkuakin - tunnustan... Mutta veikkaan että huomisaamuna ollaan taas laskusuunnassa :)

Eilen taas tein ovistestin kun alkoi sen verran limaa kertymään (toivottavasti kukaan ei syö lukiessaan tätä, saattais ruokahalu mennä), tein n. 3 tunnin pidätyksellä testin (enempään pidätykseen en kyllä olis pystynyt) ja sain tulokseksi tällaisen kuvan:

Viivahan siellä on, mutta sen vahventumista odotellaan :) Sitten täräytetään miehen kanssa sellaiset "punnerrukset" että oksat pois! Ollaan nyt yritetty pidättäytyä niin olisi mahdollisimman vahvat aineet ;)

Mukavaa päivänjatkoa teille lukijat, jos teitä siellä on :)

Paino laskee

Hyvää keskiviikkopäivää!

Paino tänä aamuna 79.7 kg! Päästiin siis uudelle kymmenluvulle! Tästä on hyvä ponnistaa.... alaspäin... painoa siis :)
Eilen tuli käytyä vain sellainen kolmen kilometrin reipas kävelylenkki, kun ei oikein pitempään lenkkiin ollut aikaa. Lähdettiinkin vasta puoli kymmenen jälkeen liikenteeseen. Hienosti on kyllä paino alkanut laskea, oon kyllä tosi tyytyväinen!
Ehkä mä jonkinmoiseen häämekkoon joskus mahdun... vielä se ei kyllä ole ajankohtaista.
Käräjäoikeudesta ei ole kuulunut mitään, tosin nehän ei mulle mitään ilmoittelekaan, enkä ole sitten viitsinyt itsekään sinne enää soitella, vaikka pitäisi kyllä hiillostaa niitä, mutta en vaan jaksa... kumma jos ei tuollainen laitos saa mitään aikaan... Murr!

Eilen tein taas ovistestin, mutta ei edes haaleata viivaa antanut kontrolliviivan viereen... Sitä mä mietin että onko mahdollista että joku pystyy olemaan pissaamatta päiväsaikaan 4 h? Ei tällä minun vedenjuonnin määrällä ainakaan pysty pidättelemään kuin tunnin, kaksi... sitten on jo niin hätä että hyvä ettei lirahda jo...
Ja kun joissain suositellaan että tehdään aamupissasta, ja noissa mun testeissä ainakin lukee ohjeissa, että ei suositella aamupissasta... voi huoh. Kyllä mä silti luotan tuohon pakkausselosteeseen enempi, kaipa nekin on testikohtaisia. Mene ja tiedä. Kun en ole aikaisempaa kokemusta niin on vähän sellainen kysymysmerkki-fiilis...
Nyt on siis menossa kp 12. Joo, mä tiedän että mä edelleenkin hätäilen...
Keskimääräinen kierron pituus mulla on 29 päivää. Joskus ylikin, niinkuin viimeksi menkat tuli vasta kp:llä 31. Eli vaihtelevaa... ja varmasti tämä laihdutusprojektikin tuo omat värityksensä tähän kiertomaailmaan.

Tässäpä tämän päivän kehotus teille :)

Tiistaipäivitystä

Huomenta pallerot!

Paino tänä aamuna tasan 80,0 kg!!! :) Kohta ollaan aivan uusilla kymmenluvuilla, ja se jos mikä tuntuu hyvältä!
Tämä aamu alkoi taas kaurapuurolla ja tuoreilla suoraan puskista poimituilla vadelmilla, nam :)

Tein eilen ovistestin, vaan niinkuin olettaa saattoikin, ei tullut viivaa kontrolliviivan viereen, ei sitten oikein minkäänlaista. Tässä sitten taas miettii että ovuloinkohan ollenkaan... Joo, tiedän että on varhaista ja on ihan kiva seurata miten se viiva siihen muodostuu, jos siis muodostuu.... Toivon ainakin...

Tänä aamuna oli aika mielenkiintoinen keli, hyvin kostea ja lämmin, vähän niinkuin sellainen trooppinen.... kohtapa ne on nämäkin kesäkelit ohitse, joten pitää nauttia vielä niin kauan kun vaan voi... Tosin tänään se on vähäistä pitkän työpäivän takia....

Uusi viikko

Viikonloppu on nyt ohitse ja nyt onkin sitten maanantai ja uusi viikko edessä.
Hyvillä fiiliksillä edelleen, kyllä huomaa että ruokavaliomuutos on lisännyt energisyyttä, aamuisin on edelleen vaikea nousta ylös, mutta kyllä sitä on paljon virkeämpi ja energisempi aamuisinkin mitä ennen.
Sitä kun jättää hiilarit vähemmälle ja syö enemmän vitamiineja ja ennekaikkea terveellisesti niin onhan se nyt päivänselvä asia, että olotilakin on paljon parempi.

Eilen pelasimme mieheni kanssa sulkapalloa n. 45 minuuttia, hiki siinäkin tuli... lenkillä en sitten käynyt enkä kuntopyörääkään polkenut. Tuli sitten syötyä yksi jäätelökin eilen... Mutta en pode huonoa omaatuntoa, en kuitenkaan ole kaksin käsin vetänyt karkkia ;) Tänä aamuna puntari näytti 80.7, eilen aamuna 80,4.
Pahimmillaan se puntari tosiaan näytti n. 84 kiloa, eli melkeenpä 4 kiloa on nyt lähtenyt pois ja tänään on siis muistaakseni 4. viikko laihdutusta alkamassa. Ihan hyvä startti, olen tosi tyytyväinen! :) Turvotusta on kyllä lähtenyt ja eräskin paita jonka alkukesästä ostin, oli tiukka silloin, nyt jo sujahtaa päälle eikä kiristä :)

Tällä viikolla aionkin sitten alkaa testailemaan ovulaatiotesteillä. Tänään on kp10, joten varovasti alan testailemaan, koska en tiedä yhtään milloin ovulaatio on, onko se silloin kun olen räjähtämäisilläni kiukusta ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle, vai onko ne pms-oireita... Se nyt selviää sitten jos vain kaikki menee niinkuin pitääkin ja saan tikutettua oviksen... Luin joiltain keskustelupalstoilta siitä, kuinka joillakin oletetut pms-oireet eivät olekaan sitä, vaan ovulaatiosta johtuvia oireita. Koska jos minun tapauksessakin näin on, niin ei se ihme olekaan etten raskaaksi ole tullut, koska noitten oireitten aikaan minuun ei todellakaan kannata kajota... sen verran on halut pois siinä vaiheessa... Ihmettelin tuota viimeksi viime kierrossa kun nämä "pms-oireet" olivat jo niin aikaisessa vaiheessa, jo kierron puolivälissä ja niittenhän pitäisi tulla vasta muutamaa päivää ennen menkkoja? Näin minä ainakin olen ymmärtänyt...
No nyt siihen toivon mukaan saadaan selvitys...

Pikaisesti

Paino 80.5 kg! 

Eilen 6,5 kilsan lenkki reipasta kävelyä ja tänään 45 min kuntopyörää :) 
Vähänks olen ylpee ittestäni! :) 
Viikonloppu mennyt muutenkin mukavasti :) 
Tällaista täällä :) Pitäkää lippu korkealla! 

Hyviä fiiliksiä

Huomenta!

Paino tänä aamuna 80,6 kg! :) Taas oli 200 g lähtenyt!
Tänään on ihan hyvä fiilis muutenkin, aamu on lähtenyt hienosti käyntiin eikä nyt oikeastaan tällä hetkellä ärsytä mikään! Jippijaijee!

Eilen tuli ovis- ja raskaustestitkin postissa, pääsee n. viikon kuluttua ovista bongailemaan...

Tässä tämän päivän kehotus:

Huh hellettä...

Lämmin sää senkun vaan jatkuu. Mittasin eilen työhuoneeni lämpötilan, 30.9! Tein eilen vielä 9-tuntisen työpäivän, niin johan sitä oli aivotkin ihan kuumissaan loppuillan... tuntuu ettei millään viilene olotila. Huh. Mutta en siltikään valita ;) En en! Kohta on kuitenkin talvi ja pakkasta ja viima vinkuu nurkissa....

Paino tänä aamuna 80.8! Kohta alkaa lukemat jo seiskalla! Hitsi vieköön :) Ei ole edes tehnyt mieli mitään makeaa tai liian suolaista. Jännä juttu. Vettä oon kyllä juonut ihan kiitettävästi. Lenkillä en ole nyt käynyt muutamaan päivään. Lauantaina viimeksi kun kävimme mustikassa, silloin tuli käveltyä ainakin se viitisen kilometriä, jos ei enemmänkin :) Se se vasta hyvää hyötyliikuntaa onkin! Pakkanenkin on aika täynnä marjoja nyt. Vielä pitäisi herukat poimia pensaista niin sittenpä alkaa syksyn sato ollakin siinä.

Saapa nähdä onko ovis- ja raskaustestit tänään jo perillä :)
Nyt siis menossa kp5. Ensi viikolla saakin ruveta jo testailemaan josko oviksen bongaisin....

Oivoi

Kyllä tämä menee ihan höpöksi koko homma tuon oikeuslaitoksen suhteen.
Nyt he olivat saaneet paperit käsiinsä, ja asia siirtyi haastemieheltä toiselle. Tämä toinen haastemies oli vähän sellainen hällä väliä -tyyppi, joka oli sillä asenteella että "nooooo, sitten kun keretään ja yritetään nyt sitten etsiä se tyyppi"... No sitten kun he tämän paskiaisen joskus löytävät, kuluu siitä vielä se kahden viikon vastineaika, ja ennenkuin he saavat sitten käsiteltyä asian ja sen jälkeen vielä lainvoimaisuuteen se 7 vrk, esteiden tutkintaan toiset 7 vrk niin ollaan jo pitkälle syksyssä... Joten suunnitellut häät nyt sitten siirtyvät hamaan syksyyn :( 

Käsittämätöntä touhua sanon minä - ja moni muukin!

Pikapäivitys

Heipähei!

Tämän aamun positiivisuus: Paino tasan 81 kg, kun eilen vielä oli 82.2 :)

Eroasia jäi vielä vähän vaiheeseen ja tässä kuumeisesti ootan lisätietoja. Olivat käräjäoikeudessa "hukanneet" paperit... Voiko oikeuslaitokseenkaan enää luottaa? Jos muka posti hukkaa jo kahdet paperit tämän prosessin aikana niin mulla täytyy olla kyllä huono tuuri.... ;(

Sitten vähän muuta asiaa. Tilasin eilen ovistestejä netistä, olikohan siinä nyt 28 liuskaa ovistestejä ja 6 raskaustestiä. En ole ennen ovistestejä käyttänytkään, josko sitä nyt pääsisi vähän jyvälle missä vaiheessa minulla ovis on, vaikka ahkerasti ollaan kyllä yritetty pitkin kiertoa ja erityisesti joka päivä mahdollisen oviksen aikoihin...

Odottavan aika on pitkä, vähän joka suhteessa tällä hetkellä...

Matalapainetta

Viikonloppu meni kyllä ihan mukavasti, mustikassa tuli käytyä ja muutakin oheistoimintaa oli ihan kivasti. Nautittiin ihanasta ja lämpöisestä kesäviikonlopusta.

Mutta kun tämä maanantai-aamu koitti, niin johan tulee kakkaa niskaan. Eräs asia on nyt saanut kapuloita rattaisiin, ja se vaikuttaa sitten taas toiseen asiaan... voi että, ihan on pitänyt käydä välillä itkua vääntämässä täällä työpaikan vessassa, niin on kurja olo. Kun nyt vaan voisi elää normaalia onnellista elämää, vaan tuntuu että aina joku lyö jarrua... Kyse ei ole siis minusta eikä miehestäni, olemme erittäin onnellisia ja haluaisimme jo elää normaalia perhe-elämää, mutta ei se aina mene niinkuin suunnittelee...

Kyse on siis erehdyksestä jonka tein taannoin. Menin naimisiin päätäpahkaa erään henkilön kanssa, jonka olin tuntenut vasta vähän aikaa. Olin tyhmä, ja naimisiinmeno oli elämäni suurin virhe. Tämä mies osoittautui ihan hirviöksi, hän olisi halunnut kahlita minut neljän seinän sisälle, ja koko ajan oli soittelemassa perääni.
Emme edes ehtineet asumaan (onneksi) saman katon alla, hän asuu ihan toisella paikkakunnallakin. Hän ei ole suostunut avioeroon, hän väittää ettei ole saanut papereita, kyse siis 2. hakemuksesta, joka jätetty käräjäoikeuteen toukokuussa. Käräjäoikeudessa ootetaan 2 viikkoa vastausta, ja jos vastausta ei tule niin haastemies laitetaan toimittamaan tiedoksianto. Tämä tiedoksianto on annettu haastemiehen tehtäväksi kesäkuun puolessa välissä. Tiedoksiannon jälkeen 2 viikon vastausaika, jos vastausta ei tule niin sen jälkeen aletaan eroa laittamaan vireille, lainvoimaisuuden hakemiseen menee viikko, jonka jälkeen ero astuu voimaan. Minä käsitin että tämä haastemies olisi jo antanut tiedoksi tämän asian silloin kesäkuussa, mutta ei, haastemies ei ole saanut tätä aviomiestä kiinni! Ja jotain selittivät, että kun on lomat ja on eläkkeellejäämistä ja on vaikka ja mitä ja näillä asioillahan ei ole kiire...
Tämä minun exäni väittää, ettei ole alunperinkään saanut tätä 2. vaiheen hakemusta käteensä, olisi muka palauttanut sen varmasti. Paskanmarjat sanon minä. Kusettaa minua niinkuin on koko ajan tehnyt.
Olisi pitänyt älytä jo siinä vaiheessa olla menemättä naimisiin sellaisen ääliön kanssa....

:(

Kp 1. Ei tullut huhtivauvaakaan.... 

Toivoton mutta toiveikas kömpelys

Hyvää lauantaihuomenta teille lukijani :) 

Eilen tuli käytyä lenkillä, ja vähän huonoin seurauksin. Tämä kömpelys nimittäin veti itsensä nurin hiekkatiellä, kiitos sen ison kiven joka jalkani alle jäi. Nyt on sitten polvi ruhjeilla ja kipeä. Ensin oli tietenkin se reaktio, että näkikö kukaan ja sitten vasta mietin sitä, kuinka pahastin siinä oikeastaan kävi. Onneksi mieheni oli mukana ja auttoi minut sitten siitä ylös, eikä onneksi nauranut :) 

Noh, päivän positiivisuudet sitten seuraavaksi. Ei - raskaustestiä en ole tehnyt tänään,.. Nyt on siis menossa kp  31/28-29, ja olin melkein varma jo aamulla että nyt alkaa vuoto, koska vatsaa nippaili siihen malliin. No onnekseni luulo osoittautui kuitenkin vääräksi - ainakin vielä. On minulla joskus kiertopäiviä ollut se 30, ja voi olla että tämä aloitettu dieetti sitten myös vähän sekoittaa kiertoa. Sepä selviää sitten lähipäivinä... Voi kun minä niin toivon, että tärppi olisi tullut ja saisin testiin jonain päivänä ne kaksi viivaa.... :) Pitäkää peukkuja nyt ihan tosissaan! 

Niin, dieettikuulumiset tähän samaan syssyyn. Paino oli tänä aamuna 81.9, eli suunta on nyt oikea :) Olen antanut itselleni luvan lipsua syömisistä näin lauantaisin, mutta tuon lukeman jälkeen en ehkä taidakaan tänään lipsua... tai sitten ainakin lenkkeillään kovasti, mikäli polvi antaa myöten. Tarkoitus olisi kyllä tänään käydä mustikkametsässäkin.  
Mutta näillä mennään tänä aamuna - olipa muuten ihanaa vötkiskellä sängyssä piiitkään, aamuvarhain kun kävin vessassa niin luulin että nyt on työaamu, ja voi sitä tunnetta kun tajusin että nythän on lauantai... hip hurraa! :) 

Apteq

Voihan rähmä. Kävin sitten ostamassa Apteqin raskaustestin ja negahan se edelleen, ei minkäänlaista punasta vivahdustakaan antanut... Täällä missä minä asun, ei ole mahdollisuuksia ostaa mitään markettitestejä, joten pakko käydä aina sitten apteekin testejä ostamassa... netistä en ole vielä tilannut... 

Perjantaipäivitys

Hyvää perjantaipäivää.

Paino 82.7. (taas) :( Tosin eilen en lenkkeillytkään kun meni reissatessa loppuilta, oltiin niin myöhään kotona, ettei enää viitsinyt kyllä lenkille lähteäkkään. Kaiken lisäksi mulla on ollu nilkat turvoksissa... Johtuuko näistä helteistä, ilmeisesti...

Kp 30/28-29 menossa, ei ole vielä täti kurvannut kartanolle, mutta vielähän se ehtii... Mulla on jo niin negatiivinen asenne valmiiksi, kun tiedän ettei se kuitenkaan oo taaskaan tärpännyt...

Voi onneksi on viikonloppu käsillä. Ei ole suunnitelmia minkäänlaisia, ja hyvä niin :) En tykkää aikatauluista, en sitten yhtään! Minä en ymmärrä enkä voi sietää sellaisia ihmisiä, jotka aikatauluttavat jokaisen päivänsä suurinpiirtein minuutin tarkkuudella.

Hääkutsuja pitäisi alkaa tekemään, onneksi ei tarvi tehdä isoja määriä ;)

Eipä tässä tämän kummempaa tällä kertaa...  Tässä teille lukijat hyvät tämän päivän ohje :)

Syyttävä sormi

Unohtui aamulla kirjoittaessani mainita, että paino oli pudonnut jopa huikeat 200 g... Tosin eilen en käynytkään lenkillä, lähestyvän ukonilman takia. Heiluttelin siinä sitten jonkin aikaa kahvakuulaa ja ihailin tummia pilviä, ja näin minä muutaman salamankin. En sitten kyllä enää ollut sisällä, kun alkoi kunnolla satamaan...
Jollain oudolla tavalla tykkään ukonilmasta. Tai ainakin silloin kun se on lähestymässä. Mahtavaa olla ulkona ja tuntea kuinka tuuli yltyy, pilvet lähestyvät ja tummuvat... Lämpimässä sateessakaan ei ole mitään pahaa, voisin kirmailla sateessa vaikka kuinka kauan. Olisi siis pitänyt vaan lähteä lenkille. Höh.

Ei ole vielä menkkoja kuulunut eikä näkynyt. Toivottavasti ei tulekaan...

Tänään on taas kismittänyt olla täällä töissä. Tuntuu, että tulee koko ajan vaan sontaa niskaan täällä. Teit työt sitten kuinka hyvin tahansa, tai et ollenkaan, aina sama laulu. Jotenkin tuntuu, että mua ei arvosteta täällä ollenkaan. On vaan ne muut, joista pidetään, ja vaikka kuinka yritän olla ystävällinen, niin ei se auta. Sääntöjä rikotaan, jos siellä nyt edes sääntöjä onkaan, kukanenkin saa vissiin tehdä niinkuin lystää, paitsi minä. Ehkä ne on vaan kyllästyneet minuun. En minä tiedä. Tulisin nyt vaan raskaaksi niin saisin keskittyä vain ja ainoastaan siihen. Sitten vaan odottaisin, että pääsen äippälomalle niin ei tarvitsisi niidenkään naamoja katsella.
Minähän muka olinkin raskaana tässä jo viime keväänä. Yksi työkaverini oli levittänyt sellaista juorua työpaikallani. Pomoni sitten kysyi siitä minulta suoraan, ja kyllä minä siitä niin loukkaannuin :(

Tällaista purnausta tällä kertaa. Vielä hetki töitä, sitten pääsee taas oman rakkaan kainaloon. Sydän :)

Tältä minusta on tuntunut viime aikoina täällä töissä...


 

Jännitys tiivistyy

Hyvää torstai-huomenta! 

Takana yö, joka meni taas vaihteeksi vähän pyöriessä. Nukkumisen kanssa ei ole juuri koskaan ollut mitään ongelmia - varsinkaan tämän nykyisen mieheni kanssa, mutta monta kertaa tuli herättyä. Nyt näillä helteillä on olleet yöt vähän katkonaisempia. Tuuletin pyörii kyllä, että on vähän viileämpää, mutta nyt hiosti varmasti ukkosen takia. Täällä jyrisi illalla ja yölläkin jonkun verran. Nyt tässä odottelen töihinlähtöä aamukahvin kanssa. 

Nyt on siis menossa kp29/28-29, joten saattaa ihan hyvin japanin lippukin heilahtaa salkoon tänään... Oireita ei ole edelleenkään suuntaan eikä toiseen... tosin viime aikoina en ole menkkoja edes oireillutkaan enää etukäteen... Jännä kuinka nämä oireilut on muuttuneet ihan erilaisiksi kun on tullut ikää lisää. Pms:t, joista kerroin eräässä tekstissäni, on tosiaan vahvistuneet ihan älyttömästi. Mulla ei siis oo ollut edes hormonaalista ehkäisyä ennen tätä vauvan yrittämistä, vaan kuparikierukka, jonka poistatin maaliskuussa. En saa käyttää hormonaalista ehkäisyä, koska minulla oli laskimotukos vuonna 2003. Eli jos tulen raskaaksi, niin otan joko koko raskauden ajan tai osittain Klexane-piikkejä. Onneksi en oo neulakammoinen! :) Ja vauvan takia teen kyllä ihan mitä tahansa, kunhan se nyt vaan tärppäisi... 

Purnausta

Voi tätä tuskan määrää, kamppailen nimittäin tämän blogin ulkoasun kanssa ihan tosissaan. Haluaisin liittää sekä otsikon että kuvan, mutta aina jompikumpi jyrää toisen, ja sitten ne näkyy vaan osittain. Tai ei ollenkaan. Byhyy. Taustaakin vaihdoin, koska en halua että se on sellainen hempeän värinen, semmonen yltiösiirappinen, koska enhän minäkään ole. En ollenkaan. Tykkään mustasta ja tykkään valkoisesta, tykkään harmaasta, mutta tykkään myös kullasta, hopeasta ja violetista.
Ja tuo kuva oli niin ylisuloinen, en kyllä tiedä olisiko sitä saanut julkaista, siinä se nyt kuitenkin on, sanokaa mitä sanotte :)

Kohta olisi taas työpäivä loppuhuipennusta vaille valmis.
Minusta tuntuu että haluaisin vaihtaa työpaikkaa. En ole vakituisessa työsuhteessa, olen ollut tässä virkaatekevänä jo kohta 2,5 vuotta. Ja mielestäni ihan pätevä työssäni, olenhan tehnyt tätä työtä jo jonkun verran aiemminkin, eri firmassa kylläkin. Eri paikkakunnalla.
Meillä vaihtuu päättävä elin tuossa syksyllä, ja sitten voi olla että asioista ruvetaan vihdoin ja viimein päättämään, ja tämä minun virkanihan pitää laittaa avoimeksi.
Nyt meillä on ollut tuolla toisissa tehtävissä eräs henkilö, joka on ollut aiemmin töissä täällä, ja tehnyt myös näitä minunkin hommiani, mutta hän on ollut jonkun aikaa poissa työkuvioista, koska hän on tehnyt lapsia tiheällä aikavälillä.
Kas kummaa, tämä paikka tulee varmasti juuri niillä hetkillä auki kun tämä kyseinen henkilö on lopettamassa edellistä työsuhdettaan, joka oli siis vain määräaikainen pesti. Ja katsotaanpas vain niin hän tulee sen paikan saamaankin. Sittenpä olen taas työttömänä... Oi voivoi.

Nyt lopetan tämän valivalivalin ja keskityn töihin, hetkeksi.
Lopuksi vielä hyvä sarjis, josta tunnistin kyllä itseni vähän liiankin hyvin...

Minä ja heikot kohtani...

Hyvää huomenta. Tänään heräsin kuudelta.. ei ole minun lempihommaa tuo aikaisin aamulla heräily... varsinkin nyt loman jälkeen kun unirytmi on ollut hakusassa niin aamut tuntuu vielä pahemmalta mitä normaalisti... voi huoh. Seuraavaan lomaan onkin sitten taas aikaa... Toivottavasti seuraava loma olisikin jo sitten äitiysloma...

Paino ei vaan laske. Nousee vaan. 82.7 näytti puntari kun kolmena edellisenä päivänä ollut 82.5 ja olen kyllä lenkkeillyt kolmena viimeisenä päivänä, joka kerta sen yli 6 kilsaa ja katsonut mitä suuhuni pistän. Pitäisi ilmeisesti juoda enemmän vettä... Se on ollut minulle aina sellainen heikko kohta....
Nilkat oli taas melko tönköt loppuajan lenkistä. Pitäs muistaa venytellä... siinä toinen heikko kohtani. Oivoi... näitä heikkoja kohtia on paljon enemmän mitä vahvoja...

Japanin lippu-osastolla ei mitään uutta...

Negaa pukkaa...

Hötkyilin ja tein testin. Ihan puhdas nega, apteekin "apteq" -testillä. Ei edes haamua. 

Lenkillä kävin, n. 6.5 kilsaa taas... kyllä nää läskit lähtee.... :) 

Pee.Äm.Äs

Linkitin tämän sivuni myös kaksplussan keskustelufoorumille, olen siellä jonkun verran käynyt lukemassa samassa tilanteessa olevien juttuja.
Terkkuja teille, jotka sitä kautta tulee kurkkimaan tänne minun blogiini... Toiveena olisi, että voisin kirjoittaa mielenkiintoisia ja lukemisen arvoisia tekstejä... :)

Ei saisi valittaa, mutta tämä toimisto on kuuma! Täällä ei ole lainkaan ilmastointia, ja nyt kaikenmaailman häkkyrät ja tuulettimet täällä koettaa kovasti pyöriä, jotta saataisiin edes hieman viileämmät olosuhteet työskentelyyn.
Onneksi työpäivä loppuu ihan kohta...
Saapa nähdä joko japanin lippu huomenna heilahtaa.... toivottavasti ei...
Minkäänmoisia oireitahan minulla ei ole, kumpaankaan suuntaan. Tosin olen huomannut että nykyään olen hirveän kärttyinen ennen kuukautisia. Oikea hirviö-pms-tapaus! Tosin nyt tämä hirveily alkoi jo tosi aikaisin, ehkä joskus jo kp16:ssa. Yleensä alkanut vasta n. kp22. Tuleekohan minusta vieläkin kauheampi kierto toisensa jälkeen? En uskalla edes ajatella.
Yleensä en suutu mistään mutta nyt olen ollut kireä kuin viulunkieli, ja mieskin on ihmetellyt kovasti miksi oon sellainen junttura... Minä joka olen ollut kuin enkeli aina... tai ainakin melkein aina... no joskus ehkä. Harvoin... ;)

Back to work

Tiistai.
Toinen työpäivä loman jälkeen. Jippii. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa muistamaan miten näitä töitä tehdään. Olen siis ammatiltani paperiennyplääjä. Olen toimistossa töissä, työhöni kuuluu paljon muutakin, esim. asiakaspalvelua, rekisterin ylläpitoa ja paaaljon kaikkea muutakin. Joskus tuntuu että pitää tehdä muittenkin työt.

Tämän aamun lukema: 82,5 kg. Yllätys yllätys, jo kolmatta päivää peräkkäin. Olen siis käynyt kerran jo lukemassa 81.9 kg. Eilen tuli tehtyä lenkki, n. 6,5 km reipasta kävelyä sykemittarin kanssa. Aamulla söin puuroa, päivällä rahkaa, salaattia. Päivälliseksi kanaa ja salaattia. Iltapalaksi viinirypäleitä.

Tänä aamuna samanmoinen aamupala ja lounas.

Rättipäivät ei vielä ole saapuneet eikä japanin lippu heilahtanut. Sitäpä odotellessa... nyt siis menossa kp 27/28-29... jännitys tiivistyy....

-Nannu-

Mitähän tästä tulee?

Olet sydämellisesti tervetullut blogiini!

En tiedä mitä tästä tulee, mutta sepä jää nähtäväksi.
Olen kerran aiemmin alkanut kirjoittamaan blogia, ja tulikohan siihen tekstiä n. kolmesti... Luinkin sen juuri läpi, ja voi hyvänen aika, en ollut tunnistaa sitä omaksi tekstikseni... Olen nimittäin muuttunut aika paljon tuossa noin kolmen vuoden sisällä. Paljon on tapahtunut, ja paljon toivottavasti tulee vielä tapahtumaan.

Niin. Hieman itsestäni että pääsette edes vähäsen jyvälle siitä, mistä tässä blogissakin on kyse. Tai ehkä ette pääse... Se on täysin teistä kiinni. Eipäs ole... se on täysin minusta kiinni. Ja millä lailla ajatukseni sattuu juoksemaan milloin minäkin päivänä.
No niin, nyt loppuu jaarittelu.
Olen reilu kolmekymppinen nainen. Olen ylipainoinen. Olen ehkä aina ollut. Olen laihdutuskuurilla. Kyllä, ja tällä kertaa olen tosissani. Tälläkin kertaa. Ei, en saa olla näin lepsulla otteella liikkellä, tuohan kuulostaisi aivan siltä kun olisin jo heti luovuttamassa, mutta ei, ei ei ei.
Lisää minusta: Olen menossa syksyllä naimisiin. Kolmatta kertaa. Yritämme saada lapsen. Olemme yrittäneet jo n. puoli vuotta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tuntuu että tuo puoli vuottakin on jo ikuisuus. Mutta jotkut sanovat että eihän se ole vielä aika eikä mikään. Minulle se on. Olen kärsimätön ihminen, haluan saada kaikki heti ja nyt.
Joka tapauksessa, nyt minulla on viimeinkin rinnalla sellainen mies, jonka kanssa oikeasti haluan lapsen. Onhan minulla jo yksi lapsi, mutta hän on jo 15-vuotias.

Nyt tiedätte jo paljon minusta. 
Ajattelin kirjoittaa teille ajoittain (joskus ehkä jopa liikaakin) näistä molemmista projekteista. 
Jos teitä siis kiinnostaa niin seuratkaa ihmeessä, juttuni ovat joskus vähän sekoja, mutta koettakaa kestää :) 

Laihdutusprojektini (edellisin) alkoi siis reilu viikko sitten. Olen alkanut tarkkailla syömisiäni, syön kevyesti, en sorru herkkuihin, paitsi yhtenä päivänä viikossa on lupa olla vähän lepsumpi. Tämän aamun lukema oli 82.5 kg. Tavoitteena on ensin pudottaa sinne 70 kiloon, ja katsotaan sitten seuraavaa tavoitetta. Oli kuitenkin tarkoitus (tai on edelleen) ettei tarvitsisi pukeutua jätesäkkiin omissa häissäni. 
Niin, minulla ei siis vielä ole hääpukua. Häät ovat pienet enkä ole hössöttänyt vuosikausia. En ole sellainen hirviömorsian, en ollenkaan! 
Takaisin siis tähän painonpudotukseen. Olen alkanut syömään paljon marjoja ja hedelmiä. Olen käynyt kerran jopa mustikassa ja voi kuinka ne olivatkaan hyviä! Pakkasessa on nyt melkein 10 kg mansikoitakin talven varalle. 
Olen alkanut myös lenkkeillä, taas. Jalkavaivani takia en ole oikein pystynyt kävelemään pitkään aikaan kunnolla. Nyt yritän, ja sellaisia 6 kilsan lenkkejä ollaan nyt tehty iltaisin miehen kanssa. Tuntuu vähältä minulle, joka on aiemmin talsinut yli 10 kilometriä kerralla... ehkä taas jonain päivänä. 
Nyt minulla on jopa sykemittari niin tiedän kävellä oikeaa vauhtia. Syke on ollut tavoitteena pitää siinä 130 huiteilla. Tukenani on myös Tonalinin CLA, otan niitä nyt tällä hetkellä vaan 2 kpl päivässä, aamulla yhden ja illalla yhden. 

Toivon todella että saan itsekurini pidettyä ja painoni alaspäin, se voisi jopa helpottaa raskautumista. Tässä iässä tuo raskaaksi tuleminen ei ole enää niin itsestäänselvä asia mitä joskus parikymppisenä... 
Nyt olen siinä vaiheessa kiertoa, että japanin lippu saattaa heilahtaa päivänä minä hyvänsä. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. 
Minulla on aika säännöllinen kierto, 28-29 päivää ja tällä hetkellä on siis menossa kp 26. 

Nyt lopetan tällä erää tämän sepustukseni. Toivottavasti jaksoit lukea, jäthän terveisiä minulle kommenttiboksiin mikäli tässä sellainen toiminto on...en muutes tiedä.... :) 

-Nannu-